XXIX
Kuinka pitkä on pyöriömetreissä
matka auringosta appelsiineihin?
Kuka herättää auringon
joka nukkuu hehkuvalla vuoteellaan?
Sirittääkö maa kuin sirkka
taivaan musiikin seassa?
Eikö suru olekin leveää
ja alakulo ohutta?
Jokaisella sivulla, joita on yhteensä 79, on roomalaisin numeroin varustettu luku, jonka alla on kolme, neljä, viisi tai kuusi kysymystä, säkeistöä, kahdella säkeellä.
Kaikki kysymykset herättävät tavalla tai toisella huomiota. Kysymykset eivät ole ainoastaan pinnalta hipaisevia; niillä on paljon syvempi ja kiinnostavampi merkitys. On paljon abstrakteja kysymyksiä ja jokaisen luvun kysymykset muodostavat abstraktin yhteenliittymän. Jotenkin ne liittyy toisiinsa, mutta miten? Sen jokainen tulkitsee omalla tavallaan, oman maailmankuvan kautta.
Kahdessa luvussa kysymykset koski yhtä historiallista henkilöä, mikä shokeerasi ja sai miettimään hyvin paljon.
LXX LXXI
Mikä on Hitlerin Vai lasketaanko hänet
pakkotyönä helvetissä? levolle piikkilangoilleen?
Maalaako hän seiniä vai ruumiita? Vai tatuoidaanko hänen ihoaan
Haisteleeko kuolleidensa kaasua? helvetin lampunvarjostimiksi?
Syötetäänkö hänelle kaikkien Vai järsivätkö häntä armotta
poroksi poltettujen lasten tuhka? tulen mustat verikoirat?
Vai onko hänelle kuolemastaan lähtien Vai täytyykö hänen yötä päivää, tauotta
juotettu verta suppilosta? matkata vankien seurassa?
Vai moukaroidaanko hänen suuhunsa Vai täytyykö hänen kuolematta
irti kiskotut kultahampaat? kuolla ikuisesti kaasun alla?
Nämä säkeistöt olivat täysin muista poikkeavia. Julmia, melko suoria ja henkilöstä kirjoitettuja.
Toiset luvut olivat laajasti pohdittavia. Ne ovat hyvin filosofisia. Kysymyksissä oli jokin idea, muttä välillä lukiessa niitä tulee itseltään kysyttyä: "Oliko Neruda poltellut, kun kirjoitti näin outoja kysymyksiä. Kysymyksiä, jotka ei tervejärkiselle tulisi mieleen?" Vaikka kysymykset ovat kaiken kaikkiaan viisaita, ja saavat aivot toimimaan, niin miksi ja mikä sai Nerudan kirjoittamaan tuollaisista kysymyksistä runokokoelman?
Monet runoista ovat luontoa ja vuodenaikoja käsitteleviä.
LXXIV
Miksi se jää oksistoon odottamaan
kunnes lehdet putoavat?
Ja minne jäävät roikkumaan
sen keltaiset housut?
Eikö syksy tunnu odottavan
että jotakin tapahtuisi?
Ehkä yhden lehden värähdystä
tai maailmankaikkeuden liikahdusta?
Onko maan alla magneetti,
syksyn veli?
Milloin maan alla sanellaan
ruusun aikomus?
Runoissa on paljon aforismeja ja niistä löytyy myös intertekstuaalisuutta sekä loppusointuja. Jokaiseen kysymykseen löytyy vastaus, jos on aikaa miettimiseen ja pohdiskeluun ja jos haluaa tulla astetta viisaammaksi ;)
XIX
Onko kukaan laskenut
maissin maiden kultaa?
Tiedätkö että Patagoniassa utu
on keskipäivällä vihreää?
Kuka laulaa asuttoman
laguunin pohjalla?
Mille vesimeloni nauraa
kun sitä murhataan?
Jee arvostelu tulee hyvin myöhässä mutta ei se haittaa! Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, vai miten se meni?
VastaaPoistaEli, olet saanut melkein kaiken olennaisen laietettua arvosteluusi, mutta oma mielipiteesi jäi vielä epäselväksi. Piditkö siitä? Vai oliko se vain hämmentävä? Miksi pidit ja miksi et?
Suosittelisitko tätä muille? Millainen se siis oli lukukokemuksena muutoin? Muutama kysymys jäi minulle vailla vastausta.
Mutta, kaiken kaikkiaan oikein kiva ja kattava arvostelu, jonka avulla sain hyvän kuvan siitä, millainen lukemasi runokokoelma on! Hyvää työtä! :)
Kysymysten kirjasta tehty arvostelu herätti hyvin kysymyksiä myös kaimassasi. Itse olisin kaivannut ehkä myös pientä esittelyä Nerudasta.
VastaaPoistaPidän tästä kirjasta paljon juuri sen välillä yllättävienkin rinnastusten vuoksi. Joskus hyvä kysymys on parempi kuin hyvä vastaus.